Maurinkiiltomalva
YLEISKUVAUS JA KÄYTTÖTARKOITUS
Esiintyy luonnossa satunnaisesti, viljelyperäinen tulokaslaji. Alun perin kotoisin Pohjois-Afrikasta, missä kasvaa monivuotisena. Kasvaa 100–200 cm:n korkuiseksi. Violetit, tummasuoniset kukat, joiden läpimitta 6–8 cm. Lehdet kuvataan piparkakkumaisiksi. Latinankielen malva-sana merkitsee pehmeää ja tässä viittaa lehtien pehmeyteen.
Siemeniä myydään mauste-, rohdos-, koriste- ja mesikasviksi. Suomessa rohdoskasvikäyttöä jo 1800- luvulta lähtien. Kukissa (Flos malvae mauritianae) on 6–8-% liima-ainetta ja 0.3 % väriaineita (antosyanidiineja, pääasiassa malviineja). Lehdissä (Malva sylvestris) on 8–10% liima-ainetta ja parkkiaineita. Malvan lehtiä on käytetty limaa irrottavana rohtona hengitystietulehduksissa. Kukista on valmistettu kurlausvettä suun- ja kurkunpään tulehduksiin. Lasten ripulitautia ja muitakin suolistotauteja on hoideltu malvalla. Kukat verholehtineen sopivat ruokien koristeluun, kuivatut kukat ja lehdet sopivat teesekoituksiin. Kukista irtoaa myös väriä juomiin.
Päiväperhosten mesi- ja ravintokasvi. Suositellaan maisemointi- ja riistan laidunkasviksi. Riistaeläimet herkuttelevat raaoilla siemenillä.
LISÄYSTAPA
Kasvatetaan yleensä siemenestä yksivuotisena ja leviää helposti luonnonvaraisesti. Voi myös talvehtia. Kotimaista luomusiementä saatavilla. Grammassa 140–150 siementä.
ISTUTUS/KYLVÖAIKA
Kylvetään suoraan ulos varhain keväällä. Viihtyy aurinkoisella paikalla. Voi myös esikasvattaa ja kylvää jo huhtikuussa. Kasvattaa tukevan varren ja kunnon juuret.
RAVINNETARVE
Runsasravinteinen maa.
MAALAJI + pH – SUOSITUS
Hyvin vettäläpäisevä ja kalkkipitoinen maa. Kuivissa oloissa kukkavarret jäävät mataliksi.
KASVINSUOJELU/RIKKAKASVIEN TORJUNTA
Taimettumisen jälkeen rivit tulee harata muutaman kerran rikkakasvien torjumiseksi. Paleltuneet versot on poistettava. Tyypillisiä tauteja ovat malvaruoste ja laikkutauti. Ruostetta voi torjua esim. peltokortekeitteellä. Lehtituholaisille kelpaavat mehevät lehdet.
SADONKORJUU: KORJUUMENETELMÄ JA AIKATAULU
Kukkii heinäkuusta syyskuuhun. Kylmänkestävä. Täysin avautuneet ja kuivat kukat vihreine verholehtineen kerätään käsin päivittäin. Lehtisato poimitaan kukkavarsien alaosasta. Lehtiruotia ei kerätä. Ohuet ja läpikuultavat kukat kuivuvat avoimesti ripoteltuna lämpimässä pöydälläkin, eivät tarvitse kuivuria. Kuivurissa kukat ohjeistetaan kuivatettavaksi 40 asteessa 5–8 tuntia. Kilo kuivakukkia vastaa 6–8 kg tuoretavaraa. Keski-Euroopassa satoa saadaan kuivattuna kukkina 12–20 kg ja lehtiä 6-7 kg aarilta.
SADON KÄYTTÖ + MARKKINOINTI
Tuoreet kukat annoskoristeina. Nuorista lehdistä voi hauduttaa kasvovettä herkkäihoisille. Kuivatut kukat ovat hauraita, ne kannattaa varastoida pahvilaatikoihin.
Erilaisia teesekoituksia: esim. pipar- ja omenaminttua, kehäkukkaa ja malvaa sekä mäkikuismaa, sitruunamelissaa ja malvaa. Markkinoilla on myös malvateetä, mihin on käytetty muita malvakasveja. Niillä ei ole rohdosvaikutusta.
Sopiva päiväannos n. 5 g. On muistettava, että lehdet sisältävät kohtua supistavaa oksitosiinia ja niillä on myös lievä ulostava vaikutus.