Ekskursio Olkiluotoon- ydinvoiman vastauksia energiantuotannon ongelmiin
Vierailimme Olkiluodon ydinvoimalassa Eurajoella 5.12.2023. Reissulle osallistuivat paitsi me Ilmastovastuullinen toiminta -kurssin pieni mutta pippurinen porukka, myös ensimmäisen vuoden opiskelijoita kestävän kehityksen kurssilta. Lisäksi muutama muu innokas luonto- ja ympäristöalan opiskelija hyppäsi bussimme kyytiin.
Kohteena Olkiluoto kiinnosti meitä kovasti. Suurin osa meistä ei ollut koskaan käynyt voimalassa aiemmin. Ydinvoima jakaa edelleen mielipiteitä, ja mielestämme ihan syystä: onhan siitä syntyvä jäte vaarallisinta mahdollista, mitä energiantuotannosta voi nykyisellään syntyä. Toisaalta ilmastonmuutoksen vakavuuden tultua käsin kosketeltavan konkreettiseksi, kiire luopua fossiilisista polttoaineista on todellinen. Maailmantilanteen muuttuminen vaikuttaa myös energiapolitiikkaan. Uusiutuvat energianlähteet ovat hyvä ja tärkeä tulevaisuuden energiantuotannon tapa, mutta riittävätkö ne? Nykyinen kapasiteetti ja tietyt epävarmuustekijät ovat herättäneet kysymyksiä. Ydinvoima onkin noussut uusiutuvien energiamuotojen rinnalle niin sanotuksi vihreäksi vaihtoehdoksi, jonka yhä useampi tuntuu hyväksyvän.
Olkiluodossa
Mutta lähdetäänpä itse matkalle, eli mitä vierailullamme näimme ja kuulimme. Oppaanamme meillä oli mies, joka on toiminut insinöörinä Olkiluodossa jo 80-luvulta alkaen. Hän oli selvästi hyvin ylpeä laitoksesta, sen turvallisuudesta ja toiminnasta. Ja hänellä onkin syytä olla ylpeä. Surullisenkuuluisa Olkiluoto kolmosen reaktori on maailman suurin lajissaan, ja 2025 käynnistyvä ydinjätteiden loppusijoitus on ensimmäinen tämäntyyppinen ratkaisu koko maailmassa. Kaikki tähänastinen maailmalla syntynyt ydinjäte odottaa väliaikaisissa säilytyspaikoissa lopullista sijoitustaan. Tämä jo itsessään on aika hurja uutinen.
Onko kaikkeen varauduttu?
Ydinjätteen loppusijoituksesta ja siihen liittyvästä suunnittelusta vastaa Posiva Oy, joka on TVOn ja Fortumin yhteisomisteinen yhtiö. Olkiluoto taas on TVOn, eli Teollisuuden Voima Oy:n omistuksessa. Olimme todella vaikuttuneita siitä insinööritekniikan taidonnäytteestä, jonka avulla on luotu täysin automatisoitu radioaktiivisen jätteen loppusijoitus. Täysautomaatio takaa työntekijöiden turvallisuuden, mutta se herätti myös kysymyksiä muun muassa siitä, mitä tapahtuu, jos automaatio ja tietoliikenneyhteydet eivät toimisikaan. Tähän mielestämme aiheelliseen kysymykseen emme saaneet selkeää vastausta. Huojentavaa oli kuitenkin kuulla, että Olkiluodon tietoliikennejärjestelmät eivät ole kytköksissä mihinkään ulkoiseen verkkoon, joten hakkerointi ei ole mahdollista.
Opimme, että ydinjätteen hautaaminen suomalaiseen peruskallioon on 100 000 vuoden projekti. Loppusijoitusta kehittäessään viisaat ihmiset ovat visioineet jopa seuraavan jääkauden ja sitä seuraavan ajan. Tavalliselle tallaajalle tällaista aikajännettä on melko mahdoton hahmottaa. Ydinjätteen käsittelyn ensimmäinen vaihe kestää 40 vuotta, jolloin uraanisauvat jäähtyvät käytön jälkeen. Tämän ajan jäte on varastoituna niin kutsuttuun välivarastoon. Tämän jälkeen ensimmäiset Olkiluodon ydinvoimalan “roskat” ovat valmiita haudattavaksi suomalaiseen peruskallioon. Ensimmäiset ydinroskat pääsevät lopulliseen kotiinsa vuonna 2025, jolloin Posiva Oy aloittaa loppusijoitustoimintansa Olkiluodossa.
Loppusijoitusprosessissa jäte kapseloidaan teräkseen ja teräs sujautetaan kuparikuoreen. Tämä jätekapseli suljetaan ja lopulta kuljetetaan tunneleita pitkin 400 metrin syvyyteen Olkiluodon kallioperään omalle kapselipaikalleen. Loppusijoituspaikkoja tullaan täyttämään eli sulkemaan sitä mukaan, kun paikat täytetään. Lopulta, kun voimalaitos lopettaa toimintansa, koko loppusijoitustunnelisto täytetään, rakennukset puretaan ja ympäröivä luonto “ennallistetaan”. Insinöörien ajatus on se, että jäte hiljalleen 100 000 vuoden kuluessa menettää säteilyvoimansa ja siten vaarallisuutensa kallioperän ulkopuoliselle elämälle. Hienosta ja erittäin pitkälle mietitystä suunnitelmasta huolimatta meitä jäi mietityttämään, että näinä levottomina maailmanaikoina ei voi kyllä olla täysin varma siitä, kuka Suomea hallitsee 10, 50 tai 100 vuoden päästä ja mitä aikomuksia mahdollisilla valloittajilla voi olla.
Havaitsimme myös, että suunnitelma oli tehty pitkälti yhden skenaarion pohjalta, eli jääkauden tuloon luotettiin 100 %:sti. Ilmastonmuutoksenkin nähtiin vain parhaimmassakin tapauksessa hidastavan sen tuloa. Kiinnostaisi kyllä todella tietää, ovatko Olkiluodon insinöörit pohtineet lainkaan sitä mahdollisuutta, että jääkautta ei tulisikaan, ja Olkiluoto tulee olemaan osa merenpohjaa joidenkin satojen vuosien kuluttua. Kestääkö loppusijoitussuunnitelma tämänkin skenaarion?
Ydinvoimalan päästöistä
Voimalaitoksesta mahdollisesti “karkaavan” säteilyn suhteen voimme kuitenkin olla rauhallisin mielin. Sekä laitoksen ympäristössä, että henkilökunnalta ja vierailijoilta tehtyjen mittausten mukaan säteilykertymät ovat koko voimalan historian ajan olleet minimaaliset. TVOn mittausrajat on asetettu vielä viranomaisten rajoja tiukemmiksi, eikä niitäkään ole koskaan ylitetty. Jotain varsin positiivistakin siis.
Yksi kiinnostuksen kohteemme oli se, miten lämmin jäähdytysvesi vaikuttaa ympäröivään vesielämään. Päällimmäisenä mieleen jäi insinöörin vitsin tapainen tokaisu siitä, miten avantoa ei kyllä pysty talvella tekemään, kun vesi ei voimalaitoksen ympäristössä jäädy. Toisaalta kalastajat ovat kuulemma tyytyväisiä hieman rehevöityneestä rannasta ja siten monipuolistuneesta kalakannasta. Tarkentavaan kysymykseen hän vastasi: “Meriveden laatua mittaillaan ja tarkkaillaan.” Ja tähän keskustelu asiasta tyssäsi. TVO: n vuoden 2022 ilmastoraportissa mainitaan, että jäähdytysveden aiheuttamat biologiset vaikutukset ovat vähäisiä ja veden lämpötilalle asetettuja raja-arvoja ei ole ylitetty. Oppaamme olisi voinut näin myös meille kertoa, sillä häneltä saamastaan vastauksesta tuli sellainen olo, ettei kaikkea kerrottu tai ympäristövaikutuksia oteta tosissaan.
Kun kerran ilmastokurssilaisia olemme, meitä kiinnosti tietysti vielä ydinvoiman päästöt ja se, mitä päästöihin on laskettu mukaan. Samassa sivusimme myös vastuullisuusteemaa, kun onhan tiedossa, että uraaninlouhinta saastuttaa paljon, ja sitä tehdään köyhillä alueilla. Pettymykseksemme emme saaneet kysymykseemme selkeää vastausta. Ensimmäinen vastaus oli, että ydinvoiman päästöt ovat minimaaliset sen tuottamaan energiamäärään verrattuna. Kun emme antaneet asian olla, vaan halusimme tietää mitkä päästöt laskennassa huomioidaan, oppaamme sanoi, että kyllä kaikki päästöt uraanin louhinnasta loppusijoitukseen asti on huomioitu laskennoissa.
TVOn nettisivuilta käy ilmi, että yhtiö on julkaissut tietoja päästöistään vuodesta 2018 alkaen. Vuoden 2022 ympäristöraportista käy ilmi, että yhtiö huomio tällä hetkellä vain Scope 1 ja Scope 2 -päästöt. Tämä tarkoittaa sitä, että Scope 3 -päästöt, eli yrityksen toimintaan liittyvät epäsuorat päästöt lähteistä, jotka eivät ole yrityksen itsensä omistuksessa, on jätetty pois laskennoista. Scope 3 päästöjä ovat muun muassa kaivostoiminnasta, uraanin rikastamisesta ja muusta jatkokäsittelystä sekä kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Raportin mukaan TVO on aloittanut myös Scope 3 -päästöjen laskennan ja ensimmäiset tulokset julkaistaan vuoden 2023 ympäristöraportissa. Emme tiedä johtuiko oppaamme vastaus tietämättömyydestä, mutta totuutta hän ei meille selkeästi päästölaskentaan liittyen kertonut.
Kaiken kaikkiaan retki oli varsin opettavainen, mielenkiintoinen ja antoisa. Mutta kyllä se jätti myös hieman ristiriitaisen tunnelman, sitä ei voi kieltää. Ydinvoiman kohdalla ei vain voi olla ajattelematta kaikkia niitä riskejä, joita sen tuotantoon ja jätteenkäsittelyyn liittyy. Emme myöskään voi olla ajattelematta sitä perintöä, jonka ydinjätteen muodossa jätämme seuraaville sukupolville, muille eläville olennoille ja ympäristölle tuhansiksi ja tuhansiksi vuosiksi eteenpäin. Takaavatko nykyiset valintamme turvallisen, elinkelpoisen ja hyvinvoivan planeetan tulevaisuudessakin, jos nojaamme ilmastopäästöjen vähentämisessä ydinvoiman varaan?
Olkiluodon ympäristöraportti vuodelta 2022: https://www.tvo.fi/material/sites/vanhattvo/20230331114949/HrHw5UzQN/TVO_Ymparistoraportti-2022.pdf