Haastateltavana: Nokkonen!

Kuumaa journalismia Livian Avoimissa ovissa. Saimme haastattelun kevään vahvimman elollisen: nokkosen!

Haastattelun päätähti: Nokkonen! Kuva: Liisa Rautakumpu

Kuka olet ja mitä teet työksesi? 

Minä olen nimeltäni Neiti Nokkonen, voit kutsua minua myös hienolla tieteellisellä nimelläni Urtica Dioica. Olen isonokkonen, erotuksena serkustani rautanokkosesta, eli Urtica Urensista, jota myös etenkin Etelä-Suomessa kasvaa. 

Vaikka moni luulee, että työhöni kuuluu lähinnä pistellä ohikulkijoita, se on vain pieni osa toimenkuvaani. Olen nimittäin äärimmäinen multitalentti!  

Jo muinoin taitoni huomattiin kansanlääkinnässä ja olenkin toiminut laajalla rintamalla parantaen niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Hoidan kehoja niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Nokkospiiskaus oli etenkin aiemmin suosittua moneen vaivaan. Antakaas kun kerron enemmän:  

Piiskauksella pyrittiin poistamaan haitallisia aineita ihon kautta ja lisäämään pintaverenkiertoa. Sitä on käytetty mm. kihdissä, ihottumissa, halvauksissa ja tulehdussairauksissa. Suomessa on aina tunnettu nokkossaunan lääkitsevät vaikutukset. Potilaan iho on voideltu ja sen jälkeen häntä on vihdottu kuivatulla nokkoskimpulla. Tätä on käytetty parannuskeinona mm. angiinan jälkitautina tulleeseen niveltulehdukseen. Nokkospiiskaus synnytti rakkuloita, jotka voideltiin vaseliinilla ja kiedottiin villahuiviin.  

Reumasairas voi hutkia itseään saunassa nokkosvihdalla koivun sijaan. 

Nokkosta on käytetty myös lemmenjuomiin, hiustenhoitoon estämään kaljuuntumista, edistämään virtsaneritystä, parantamaan suolistovaivoja ja reumatismia. Sovimme hyvin myös anemian hoitoon, stimuloimaan munuaisten toimintaa ja poistamaan virtsahappoja. Nokkosta on käytetty tukihoitona virtsateiden tulehdusten yhteydessä lisäämään virtsateiden huuhtelua. Meillä on myös edullinen vaikutus eturauhasen liikakasvussa. Reumaattisiin sairauksiin heimoamme on käytetty hoitona sekä sisäisesti että ulkoisesti mm. edellä mainitun nokkospiiskauksen muodossa. Alennamme verensokeria, tasaamme verenpainetta ja edistämme suoliston toimintaa. Lisäämme myös lisää imettävien äitien (ja lypsylehmien!) maidoneritystä. Nokkosta pidetään siis kaikin tavoin terveellisenä, vahvistavana ja vastustuskykyä lisäävänä kasvina. Tiesitkö, että siemeniämme on myös käytetty potenssirohtona! Nokkosen juuresta tehtyjä valmisteita suositellaan myös eturauhasen liikakasvusta johtuviin virtsaamisvaikeuksiin  

Lehdistä puserrettua mehua tai juurista keitettyä teetä on käytetty ulkoisesti erilaisiin ihovaivoihin ja peräpukamiin. Kokeileppa tehdä joskus käsikäyttöisellä mehupuristimella nokkosmehutiivistettä, pakasta ne jääpalarasioihin ja nauti talvella niitä kuuriluontoisesti viikon ajan kerrallaan. Yksi jääpala litran-puolentoista vetoiseen lasikannuun, päälle kylmää lähdevettä. Nautitaan lasillinen aamuisin tyhjään mahaan. Mehu säilytetään jääkaapissa. 

Nokkostee ja -kylvyt sopivat mm ihottuman ja ihon hilseilyn hoitoon. Pumpuliin imeytettyä nokkosen puristemehua on käytetty tyrehdyttämään nenäverenvuotoa. 

Hiuksille ja hilsehtivälle päänahalle myös huuhtelu nokkosuutteella tai -vedellä tekee hyvää estäen myös hiustenlähtöä. Nokkosen avulla saadaan hiukset ja hevosen karvatkin kiiltäviksi! Tarina kertoo ruotsalaismiehestä, joka oli kulkenut koko kesän nokkosia hatussaan ja saanut siten hiuksensa kasvamaan. Myös suomalainen kaljupää oli kokeillut keinoa ja väitti sen tuoneen hienoa haituvaa tulokseksi. Suosittelen kokeilemaan, sehän nostaa myös käsitteen heinähattu ihan uusiin ulottuvuuksiin. 

Nokkoskuidusta voi myös tehdä tekstiilejä, verkkoja ja säkkejä. Nokkonen on myös tärkeä luonnonmukaisen viljelyn lannoite- ja torjunta-aine sekä biodynaamisen viljelyn preparaattikasvi. Nokkoskäyte ja nokkosvesi ovat tunnettuja ja tehokaita lannoite- ja torjunta-aineita puutarhakasveille.   

Ja tässä nyt tuli vain osa ja pieni pintaraapaisu siitä kaikesta, mihin kykenemme ja mihin meitä voi käyttää. Kokeile rohkeasti. 

 
Viihdytkö työssäsi? 

Erinomaisesti, katson olevani kutsumustyössäni. Heimossamme ei tunneta burn-outtia tai masennusta, oli keli mikä tahansa. Ja vaikka meidät niittäisi maan tasalle kerta toisensa perään, nousemme takuulla hetkessä uuteen, entistä vahvempaan kukoistukseen!  

 
Onko sinulla lempinimiä? 

Voi toki on! Ihminen rakastaa minua, niin uskon, koska on antanut minulle suuren määrän erilaisia ihania nimiä. Kuuntele, tässä niitä tulee: mukkonen, nokilainen, nokkeinen, nokkoskaali, nokolvainen, nokulainen, notkonen, nukulainen, nukuljainen, nupulainen, nupulkainen, polttarainen, polttiainen, riikolais-viholainen, siila, tsiila, vehreä kaali, viherkaali, vihalainen, vihantakaali, viholainen, vihulainen ja ämmänkieli. Oikea nimeni juontunee nokka -sanan johdoksista, erityisesti nokata, joka tarkoittaa käärmeen tai hyönteisen pistämistä. 

Nimeni on mukkonen, nokilainen, nokkeinen, nokkoskaali, nokulainen, nupulkainen…
Kuva: Liisa Rautakumpu

 
Missä asuisit mieluiten? 

Kaikkein mieluisin paikka on mielestäni navetan takana tai avokompostissa, aijjettä sitä tuoksua, sitä muhevaa ja mehevää lannan lämmittämää kasvupaikkaa! Harmi, että sellaisia optimaalisia paikkoja on nykyisin vähemmän kuin ennen. Olemmekin avaamassa sometonta addressia, että jokaisen suomalaisen perheen pitäisi perustaa avokomposti ja mielellään hommata muutama lehmä tai sika kotieläimiksi. Toki takuulla tuonkin kieltää joku EU-asetus ja me nokkosten heimo joudumme siitäkin kärsimään. Näiltä meille mieluisimmilta kasvupaikoilta ei kuitenkaan kannata ihmisten meitä ruuakseen kerätä, olemme siihen ihan liian nitraattipitoisia. 

 
Kuka on paras kaverisi? 

Lamium album, hän on valkopeippi. Hengaamme usein yhdessä, joku voisi jopa luulla meitä siskoksiksi, vaikka mielestäni erehtymisen vaaraa ei ole. Hän ei nimittäin piikittele ja hänellä on upeat valkoiset kukat. Kutsun häntä lempinimellä ValkoBeibi. 

 
Mitä pelkäät? 

Viikatetta, se saa vihermehuni hyytymään ja lehteni vapisemaan! 

 
Mitä kadut? 

Välillä kyllä hieman kaduttaa, kun on tullut pisteltyä turhanpäiten pikkulapsia ja ne alkaa itkemään ja hieromaan polttavia jalkojaan ja kätösiään. Mutta minkäs sitä luonnolleen voi. 

 
Missä olet hyvä? 

Erityisesti koen olevani parhaimmillani parannustyössä, josta minulla onkin pitkä kokemus. Toki olen parhaimmillani myös piikitellessäni ja saan siitä myös tietynlaista mielihyvää. 

 
Onko sinulla mottoa? 

Piikitä nokkosta, älä korvikkeita. 

 
Sanopa vielä, kuka villiyrteistä olisi hyvä haastateltava – kenelle heität haasteen seuraavaksi? 

Somalle ja kiltille ahomansikalle! 

 
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää katsojille? 

Moni luulee, että syömällä pinaattia saa hirmuiset habat sen sisältämän hurjan rautamäärän takia. Ovat lukeneet liikaa Kippari-Kallea, joka mainostaa syövänsä hurjasti pinaattia ja sen muka olevan hyväksi kropalle. Esittelee sitten teoriansa tueksi hirveästi turvonneita käsiään. Tyypillä on selkeä vesipöhö, koska muutoinhan kaveri on laiha kun heinäseiväs. Järkyttävää. Jos tyyppi haluaisi oikeasti kuntoon, hän söisi nokkosta, josta saa paljon enemmän sitä rautaa ja muita ravintoaineita kuin pinaatista. Ja autamme myös poistamaan sitä turhaa nestettä kehosta ja se auttaa tuohon turvotukseen. Toki jos sairastaa sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa ja siitä johtuvaa turvotusta, kannattaa pysyä minusta erossa. 

Älkää siis piikitelkö toisianne, delegoikaa homma ammattilaiselle! Nokittelemisiin! 

Nokkosta haastatteli: Tuulia Ukonkivi
Lune20

Kuka ottaa haasteen vastaan ja haastattelee seuraavaa villiyrttiä, rakastettua ahomansikkaa?
Kuva: L. Rautakumpu

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *