Kehäkukka
Lajikkeet: Balls Gold, Orange King, Orange Ball ja Orange Gitana
Yleiskuvaus ja käyttötarkoitus: Kehäkukka on suosittu yksivuotinen kasvi, joka on 20-50 cm korkea. Kehäkukka kasvatetaan mm. koristekukkana, mutta myös lääkinnällisiin tarkoituksiin. Alun perin se on peräisin Välimerellä sijaitsevilta alueilta, mutta nyt siitä löytyy myös viileämmästä ilmastosta. Kehäkukan kukalla on voimakas oranssi väri, mutta joillakin lajikkeilla on myös keltaisia ja kermanvärisiä terälehtiä. Sitä kasvatetaan innokkaasti kotipuutarhoissa.
Lisäystapa: Siemenlisäys. Kehäkukan hyvä ominaisuus on se, että lämpimän kesän aikana kukinnoissa muodostuvat siemenet varisevat maahan ja itävät seuraavana keväänä. Tämä mahdollistaa oman siementuotannon.
Istutus-/kylvöaika: Kylvöaika huhti-–toukokuussa, kun maa on lämmennyt. Aurinkoinen tai puolivarjoisa, lämmin paikka.
Istutus lannoitettuun (lanta), kalkittuun ja tasaiseksi harattuun maahan, jossa kylvövako, joka on noin parin sentin syvyinen. Kylvövaon kastelu ennen kylvöä. Kylvö noin 10 cm välein.
Ravinnetarve: Lannoitukseksi voi antaa ennen istutusta karjanlantakompostia ja kalkkia. Muistettava on että, liian voimakas lannoitus kiihdytä lehtivihreän kasvua kukkien kustannuksella. Kehäkukka on niin sitkeä kasvi, että pärjää myös vaikka ravinteita ei olisi paljon.
Maalaji + pH – suositus: Sopiva maan pH-arvo on 6,5–7,5. Tavallinen kostea ja ravinteikas puutarhamaa käy hyvin. Hiesu- ja savimaat ovat erittäin hyviä, sillä lannoitustarve on niillä vähäinen. Happamuudeltaan lähes neutraali maa on sopivin. Jos maa on hapanta, kehäkukkaa kasvattaa vartta ja lehdistöä mutta ei kuki.
Kasvinsuojelu/rikkakasvien torjunta: Sieni-tauti – hometta, voi olla ongelma kehäkukan viljelyssä. Se ilmenee valkoisella, jauhemaisella pinnoitteella lehtien yläosassa. Kasvit kasvavat hitaammin, kukkivat huonosti ja jopa kuolevat kokonaan, jos ne ovat tartunnan saaneet. Jos taudin oireita ilmenee, poistamme tartunnan saaneet kasvit tai niiden osat.
Kehäkukat houkuttelevat paikalle lihansyöjiä, kuten leppäkerttuja ja kukkakärpäsiä, jotka harventavat kirvakantaa tehokkaasti. Voimakkaasti tuoksuvat kukat karkottavat ja harhauttavat tuholaisia.
Parhaita rikkakasvin torjunta keinoja isommalla alueella kuten pellossa ovat aktiivinen viljelykierto, peittävät kasvustot (kilpailu), peltojen hyvä kasvukunto sekä oikeaan aikaan tehtävät toimenpiteet. Runsas istuttuus ja paljaat kohdat kata maanpeitekasveilla tai hakkeella.
Sadonkorjuu ja aikataulu: Ensimmäiset kukat muodostuvat n. kuukauden kuluttua kylvöstä, ja kukinta jatkuu lokakuulle asti. Sadonkorjuu tapahtuu pääosin elo-syyskuun aikana joka toinen, kolmas tai neljäs päivä kukintarytmin mukaan. Aluksi avautuvat suurimmat ja painavimmat kukat, elokuun puolivälin jälkeen avautuvat kukat ovat jo pienempiä.
Kehäkukat kerätään käsin.
Sadon käyttö + markkinointi: Monipuolinen
- kosmetiikka /ihon hoito (salvat, voiteet, kasvovesi)
- ruuan valmistus (salaatti, koriste, tee)
- lääkinnällinen (peräpukamat, palovammat, paleltumat, ihottumia, vatsaongelmat, sieni infektiot)
- koristekasvi
- tuholaisten torjunta