Keitä ovatkaan nämä kaikki tyypit täällä? Jäte-Jakeista jätteen haltijoihin.

Jäte- ja kierrätysneuvonnan tunnin luentomuistiinpanoissa
piirros jätejakeista ja jätteen haltijasta. Heli Laaksonen 2022.

Jätteen lajittelu ja kiertoon laitto on järkeenkäypää hommaa! Kuinka viisasta: mitä useampi muovipullo kulkee kierrätyksessä, joissa käytetyistä pulloista tehdään muoviraetta, josta tehdään uusia pulloja, joista tehdään muoviraetta, uudelleen ja uudelleen, sitä vähemmän pitää porata uutta raaka-ainetta maasta, sitä pidempään maapalloa riittää. Käytännön toteutus on tässäkin vaikeinta: mihin piti mikäkin jätteeksi jäänyt laittaa ja miten käsitellä, että se parhaiten kiertäisi ja hyödyksi olisi?

Jätevirtoja ohjaavat sanat! Vaikka miten loisteliaan jätejärjestelmän keksisi, mutta ei osaa sanallistaa sitä selkeästi – tai jätteen paikalle muiluttaja ei huomaa ohjetta lukea – systeemi ei toimi. Sanaihmisenä olen tutkaillut kiinnostuneena alan kielellisiä ilmiöitä.

On jätesanoja, joiden kautta pääsee fantasiamaailmoihin. Tiedättekö kuka vastaa jätelain mukaan jätehuollon järjestämisestä? Jätteen haltija! Tuhkimon, Lumikin, Ruususen hyvät haltiakummit nousevat mieleen. Taikasauvan heilautuksia, itsestään häviävää ihmepölyä, kimallusta olisi hyvä jätealalle saadakin. Jätteen käsittely on tärkeää – miten saisi sen myös hohdokkaaksi. Jätteen haltija -sana on hypähdys siihen suuntaan.

On sanoja, joita käytetään ainoastaan pyhissä kirjoissa ja jätealalla. Jae!
Muovijae, keräyspaperijae, biojätejae!

Mihin jakeeseen jäimmekään viimeksi?, kysyy jäte- ja kierrätyskurssin opettaja ja tarkoittaa metallinkeräysjaetta eikä Jesajan 51 luvun jaetta 7.

Saman jae-sanan taivutusmuodot muistuttavat vitsikkäästi henkilöhahmoa: Oletteko kuulleet jätejakeista? Silmiin piirtyvät iloiset, rivakat jätekuski-Jaket, aina kellontarkasti aamuyhdeksältä joka toisena keskiviikkona kiskomassa jäteastiaa pihan poikki.

Jae-sanaan on alkanut pikkuhiljaa tottua, vaikka itse olisin valinnut käyttöön tutumman laji-sanan. Lajitellaan lasilajiin, metallilajiin, biolajiin…

Jätelaki on laeista konkreettisimpia. Se on yllättävän helppolukuinen ja sisältää kohottavia kohtia. ”Tämän lain tarkoituksena on edistää kiertotaloutta ja luonnonvarojen käytön kestävyyttä, vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, varmistaa toimiva jätehuolto sekä ehkäistä roskaantumista.” Ihanaa!

Jätelakiin on kirjattuna Jätteen haltijan selvilläolovelvollisuus. Haltijan, siis ihmisen, sinun ja minun KUULUU olla asioista selvillä. Ei pääse ainakaan tietämättömyydellä sakoista, jos vie traktorin akun metsäkuoppaan, jää kiinni ja sanoo: mutku mää luulin. Mutta pitäisikö laissa lukea selvilläolo-oikeus? Oikeushan se on, että saa tietää, miten saa jätteensä hoidettua – eikä kerryttää niitä omiin nurkkiin, tienvarsille tai talon alle niin kuin takavuosina tai kehittyvissä maissa vieläkin?

Jätelaki on uusittu hiljattain ja käytäntöjä päivitetään silloin tällöin paremmaksi. Alueellisesti jätehuoltoyhtiöt vastaavat jätelain toteutuksesta. Toimijoita on monta, eikä sanasto ole kaikin osin yhdenmukainen. Se hämää joskus tavallista purkinkuluttajaa – jollakin voi mennä jopa kuppi nurin, pahimmassa tapauksessa kippo!

Kierrätyskelvoton loppujäte on suurimmassa osassa maata nimeltään polttokelpoinen jäte. Vielä muutama vuosi sitten puhuttiin monin paikoin energiajätteestä. Aikaisemmin – ja Helsingin seudulla yhä – puhuttiin sekajätteestä. Sekajäte sanana voidaan mieltää niin, että sekajäteastiaan voidaan heitellä kaikkea sekalaista. Se antaa väärän viestin, sillä biojätettä, kierrätettäväksi kelpaavia tavaroita ja vaarallisia jätteitä ei tule sinne lykätä, niille on omat jakeensa. Kyllä olisi jäteviranomaisten kautta maan viisasta miettiä, miten asiat ilmaistaan yksiselitteisemmin.

Selkeää tietoa on saatavissa paljon. Katso vaikka oman jätehuoltoyhtiösi sivuilta. Lounais-Suomen jätehuollolla on hakukoneet ja muut vipstaakkelit, joita pitkin pääsee helposti oikean tiedon jäljille: https://www.lsjh.fi/fi/neuvonta/abc/

Hirmuisen kiva sivu on myös Helsingin seudun ympäristöpalveluilla:

https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/


Kaikki selviää. Isot linjat ovat tärkeät. Ei surra teepussin metalliniittiä (niin pieni hippu saa mennä biojakeeseen, kompostiin meneviin, maatuviin jätteisiin eli entisiin tunkiolle vietäviin…), mutta lykätään koko vuoden tyhjentynyt säilykepurkkisato metallijakeeseen.

Ja puhutaan jätteistä ja jätehuollon ratkaisuista oikeilla nimillä ja kauniisti!

Fundeerasi

Laaksose Heli

Luonto- ja ympäristöalan opiskelija
Lune20