Kamomillasaunio

Muinaistulokas, kotoisin Euraasiasta, viljelty jo 4500 vuotta. Yksi yleisimpiä rohtokasveja. Kauppayrtti.

Kylvetään avomaalle touko-kesäkuussa tai elo-syyskuussa. Siementä tarvitaan 30–50 g aarille, ja grammaan mahtuu siemeniä 20000-25000 kpl.

Koska siemenet itävät vain valossa, kylvö tehdään riveihin maan pinnalle. Itääkseen siemenet tarvitsevat tasaisen kosteuden. Kasvupaikaksi sopii normaali lämmin puutarhamaa, jonka pH on vähintään 6,6. Typen tarve kamomillalla on kohtalainen, mutta kaliumia se tarvitsee enemmän.

Sopiva määrä kompostia on 1–2 kg / m². Liian kosteasta maasta tai happamasta turvemaasta kamomilla ei pidä. Saunakukkaa tai pihasauniota kasvava palsta ei myöskään sovi kamomillan viljelyyn. Muutoin kasvi on kylmänkestävä. Tuholaisista kääriäiset (Cnephasia spp.) saattavat vioittaa kamomillan kukkia. Jos kääriäisiä ei ole paljon, niitä voi yrittää torjua feromoniansoilla, muussa tapauksessa kemiallisin keinoin.

Rikkaruohot torjutaan liekittämällä tai haraamalla tarpeen mukaan niin pitkään, kunnes kasvusto peittää rivivälit ja sen jälkeen kitkeminen käsin. Kastelua kamomilla vaatii lähinnä kevätkylvön yhteydessä. Ensimmäisen korjuukerran jälkeen annettu lisätyppi edistää pensastumista.

Syksyllä kylvetystä kamomillasta saadaan ensimmäinen sato seuraavan vuoden kesä-heinäkuulla. Kesän aikana voi korjata yleensä kolme satoa.

Sadonkorjuu kuivalla aurinkoisella säällä täyden kukinnan aikaan. Omaan käyttöön kukkia voi poimia kotipuutarhassa pitkin kesää aina niiden auettua. Korjuu suoritetaan käsin tai marjanpoimureilla. Sadonkorjuussa otetaan talteen kukkamykerö ja 1–2 cm kukkavartta.

Kukat pannaan kuivumaan välittömästi keräyksen jälkeen, sillä korjattu kukkasato on erittäin herkkä pilaantumaan. Kuivatus tapahtuu +35 m°C:n lämpötilassa tai huoneenlämmössä, missä haihtuvan öljyn pitoisuus säilyy korkeimpana. Kuiva kukkatavara pakataan välittömästi kuivatuksen jälkeen valon-, ilman- ja kosteudenpitäviin säkkeihin. Allergiset henkilöt voivat saada helposti oireita kamomillasta.

Syyskylvöt tuottavat suuremman sadon kuin kevätkylvöt, jos lehtiruusukkeiden talvehtiminen onnistuu. Tuoreita kukkia saadaan kahdesta korjuusta 20–60 kg/a korjuukertojen määrästä riippuen, mikä vastaa 4–15 kg:n kuivasatoa aarilta. Kiloon kuivattuja kukkia tarvitaan 4–6 kg tuoreita kukkia. Siemensatoa voidaan saada 1–2 kg/a.

Käyttö: käytetään antiseptisten ominaisuuksien vuoksi ulkoisesti haavojen hoitoon, hengitettynä keuhkoputkentulehdukseen ja nuhaan, sisäisesti yleislääkkeenä mahan ja suoliston vaivoihin. Hiustenhoito ja kylpy-yrtti yrttijuoma, iltatee, hiustenhoitoaine, yrttikylpy, yrttiuute, suuvesi, aurinkovoide, tiskiaine

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *