Miten voi luonnon monimuotoisuus Suomessa?
Livian ympäristönhuoltajaopiskelijat pääsivät tänä keväänä tutustumaan erilaisiin viestinnän muotoihin ympäristöviestinnän kurssilla. Kurssin harjoitustehtävänä oli muun muassa luonnon monimuotoisuuteen eli biodiversiteettiin liittyvän haastatteluvideon tekeminen. Päätin selvittää Livian maatalouspuolen opiskelijoiden mietteitä aiheesta, kiitos osallistujille! Ensin vähän taustoitusta.
EUn parlamentti hyväksyi helmikuun lopulla kiistellyn, luontokadon pysäyttämiseen tähtäävän ennallistamisasetuksen äänin 329 puolesta, 275 vastaan. Sen tavoitteena on luonnontilan parantaminen laajasti sekä suojelualueilla, että niiden ulkopuolella.
Ennallistamisasetus on hyväksyttävä jäsenmaissa ennen sen voimaanastumista. Asetus on tätä kirjoitettaessa kuitenkin kaatunut jäsenmaiden vastustukseen, muun muassa pääministeri Petteri Orpo on ilmoittanut, ettei Suomi aio tukea asetusta EU- parlamentin hyväksymässä muodossa. Asetus saatetaan ottaa muokattuna käsittelyyn kesäkuun eurovaalien jälkeen. Kaadetussa asetuksessa linjataan, että vuoteen 2030, 2040 ja 2050 mennessä heikennetyistä EU:n luontodirektiiviin kuuluvista luontotyypeistä tai luontotyyppiryhmistä 30, 60 ja 90 prosenttia on oltava ennallistettuna niin, että ne saavuttavat hyvän tilan.
Luonnonarvot heikentyneet Suomessa tasaisesti
Tehometsätalous, luonnon välineellistäminen ja sen seurauksena kiihtynyt luontokato näkyy. Suomen Luontopaneelin viime vuonna ilmestyneen raportin mukaan tarkasteltaessa luonnon tilan muutosta vuosien 2000–2018 välillä luontotyyppihehtaareina, havaitaan, että heikkeneminen on ollut jatkuvaa. Luontotyyppihehtaari kertoo osuuden luonnontilasta, joka kussakin tarkasteltavassa kohteessa on jäljellä.
Suomi on sitoutunut saavuttamaan EU:n biodiversiteettistrategian sekä YK:n luontokokouksessa vuonna 2022 sovitut Kunmingin-Montrealin luontotavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteista keskeisimpiä ovat suojelupinta-alaan ja ennallistamiseen liittyvät tavoitteet. Molemmissa dokumenteissa on linjattu, että vähintään 30 prosenttia maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista pitää asettaa tehokkaaseen suojeluun, ja että vähintään 30 prosenttia heikennettyjen luontotyyppien pinta-alasta ennallistetaan.
Toisaalta kansallisen luontostrategian päätavoite on, että vuoteen 2030 mennessä luontokato Suomessa on pysäytetty, ja luonnon monimuotoisuus elpyy. Tällä hetkellä esimerkiksi suojeltua ikimetsää pääsee suurimmassa osassa maata näkemään vain kuvien kautta, kuten Turun Taidemuseon Pohjoistuulen metsä- näyttelyssä. Ennallistamisasetuksen helmikuussa hyväksytty sisältö siis vastaa suojelusitoumuksiin ja -strategioihin.
Millaista olisi pitkäjänteinen luontopolitiikka?
Luontopaneeli katsoo, että hetkellisesti toteutettavat toimet eivät riitä, vaan tavoitteiden saavuttamiseksi tulee toteuttaa pitkäjänteistä luontopolitiikkaa. Raportin mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ensimmäisessä budjetissa luonnonsuojelun rahoitusta leikataan luontokatoa kiihdyttävästi. Tämän suunnan katsotaan voimistuvan myös, jos hakkuumäärät pysyvät korkealla tasolla.
Paneeli suosittaa muun muassa, että luonnonsuojelun rahoitus turvataan sitomalla se bruttokansantuotteeseen ja osoittamalla 0,5–1 prosenttia BKT:n pitkäaikaisesta tasosta luonnon tilaa parantaviin ennallistamis- ja suojelutoimiin, kuten Metso- ja Helmi- ohjelmiin. Paneeli linjaa myös, että Metso-kohteiksi tulisi voida valita nykyisiltä luonnonarvoiltaan arvokkaiden kohteiden lisäksi heikennettyjä alueita, jotka parantavat suojelualueverkoston kytkeytyneisyyttä.
Paneelin suosituksiin kuuluvat myös kaikkien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti, luonnon tilan parantaminen suojelualueiden ulkopuolella hakkuita hillitsemällä, sekä maatalouden tukien suuntaaminen maatalousympäristön monimuotoisuutta tukeviin toimiin ja viljelymenetelmiin.
Eva-Liisa Raekallio
Ympäristönhuoltajaopiskelija
Mitä vastataan kysymyksiin luonnon monimuotoisuudesta Livian kampuksella?