Kompostoi kotona – keinoja riittää!

Jos on kotona mahdollisuus, ja varsinkin jos ravintorikkaalle mullalle on käyttöä, kannattaa itse kompostoida kodin biojätteet. Kompostoreita on monenlaisia, ja kaikilla on omat pienet niksinsä ja tarpeensa. Kun miettii kompostorin hankkimista tai rakentamista, kannattaa käyttää hetki sen tutkimiseen, minkälainen kompostori sopisi omaan käyttöön: Kuinka paljon biojätettä tulee, minkälaista, ja minkälaiselle astialle on tilaa?  

Tavalliset, perinteiset kompostit ovat esim. puutarhakompostori tai lämpökompostori. 

Puutarharhakompostori on pihalla oleva eristämätön komposti puutarhajätteille. Helpointa on, jos kompostoreita on kaksi, jolloin toinen voi rauhassa muhia valmiiksi sinä aikana, kun toista täytetään.  

Lämpökompostori on eristetty, pihalla pidettävä komposti talouden biojätteille. Kaupallisia malleja on monia, mutta kompostori on mahdollista myös itse rakentaa, kunhan sen eristää kunnolla ja suojaa tuhoeläimiltä. Monet lämpokompostorit täytetään päältä, ja tyhjennetään pohjaluukusta, joten yhdellä astialla pärjää hyvin. Lämpökompostorin hyöty on se, että jäte painuu kasaan ja kompostoituu nopeasti, jopa 6-7 viikossa.  

Lue kompostoinnista lisää Suomelan kompostointioppaasta, Lounais-Suomen Jätehuollon sivulta ja Miia Heinosen kompostointia käsittelevästä opinnäytetyöstä.

Seuraavaksi yksityiskohtaisemmat esittelyt kahdesta sisäkäyttöön soveltuvasta kompostorista.

Matokompostori 

Kuva: Anna-Kaisa Kauppinen

Biojätettä voidaan kompostoida pienimuotoisesti kodin sisätiloissa: matokompostori on hajuton ja helppohoitoinen tapa muuttaa kasviperäinen biojäte hyvin ravinteikkaaksi mullaksi, jota voi käyttää lannoitteena tai maanparannusaineena.  

Matokompostorin madoiksi eivät sovellu mitkä tahansa kastemadot, vaan tunkiolierot (Eisenia fetida), jotka ovat ulkonäöltään punertavia, raidallisia ja vähän ”tavallisia” kastematoja pienempiä. Niitä voi yrittää etsiskellä viileistä komposteista tai lantakasojen alta, mutta niitä saa hankittua myös tilaamalla muutamista verkkokaupoista. Tunkiolierot vaativat +5 – +25 asteen lämpötilan, joten matokompostori sijoitetaan tämän vuoksi sisätiloihin.  

Matokompostori voi toimia esimerkiksi kymmenen litran ämpärissä tai muussa samankokoisessa tai isommassa muoviastiassa, joka on peitetty ilmavasti. Matojen lisäksi kompostissa tulee olla seosainetta, joka voi koostua lakastuneista puunlehdistä, olkisilpusta, kananmunakennojen palasista, hiekasta, kukkamullanjämistä jne.  

Kuva: Anna-Kaisa Kauppinen

Biojäte laitetaan kompostoriin pieneksi pilkottuna, ja sen määrässä kannattaa huomioida matojen määrä: madot kykenevät syömään suunnilleen saman verran kuin painavat. Ajan kuluessa madot kasvavat ja lisääntyvät, jolloin biojätteen määrääkin voi lisätä.  

Kompostori tyhjennetään syntyneestä matomullasta, kun sitä alkaa olla runsaasti ja kompostin väri on tummentunut. Mullan poisto kannattaa tehdä valoisassa paikassa, sillä tunkiolierot pakenevat valoa, joten multaa saa kuorittua kompostin pinnalta niin, että madot pysyvät kompostorissa.  

Lue lisää matokompostorista vaikkapa Helsingin kierrätyskeskuksen oppaasta.

Bokashi

Kuva: Wille Tillander

Bokashi on sisällä, huoneenlämmössä pidettävä kompostori. ‘’Bokashi’’ on japania ja tarkoittaa elonperäistä, käynyttä ainetta. Biojäte fermentoituu, eli käy, mikrobien avulla hapettomassa suljetussa tilassa, ja hiili ei vapaudu hiilidioksidina, vaan sitoutuu materiaan. Tämän takia bokashin hiilijalanjälki voi lämpökompostoriin verrattuna olla jopa vajaa 4%.  

Bokashiin voi laittaa melkein kaikki biojätteet, mitä tavalliseen kompostiinkin, mutta esim. paperia ja multaa ei saa laittaa, ja maitotuotteet, liha ja kahvipurut pienissä määrin.  

Bokashin käyttö on aika helppoa, ja alkuun pääsee jopa omatekoisella astialla. Tärkeätä on, että astia on ilmatiivis ja että pohjassa on hana, jotta fermentoinnissa esiintyvä neste saadaan poistettua astiasta. Bokashiin laitettava biojäte pilkotaan pieneksi ja pakataan tiiviiksi, ja väliin sekoitetaan pieni määrä mikrobirouhetta (effectivemicro-organism). Kun käymisastia on täynnä, se jätetään fermentoitumaan  vähintään kahdeksi viikoksi, mutta voi jättää pidempäänkin, yleensä kunnes astiaa tarvitaan taas. Yleensä kotitaloudessa on kaksi tai kolme käymisastiaa kiertokäytössä, riippuen astian ja talouden koosta.  

Kuva: Wille Tillander

Valmiiksi fermentoitunut bokashi sekoitetaan multaan ns. multatehtaassa, vaikka kevytrakenteisessa jyrsijäsuojatussa jälkikompostorissa. Tässä bokashi muuttuu mullaksi. Bokashimulta on pH- neutraalia ja on vahvaa ravinnetta. Bokashi-astiasta poistettu neste on myös hyvä ravinne: sopiva sekoitussuhde kasteluveden kanssa on 1/100. 

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *